maanantaina, toukokuuta 07, 2007

Ajatuksia Baselin reissulta

Baselin tulos ei tyydyttänyt tiimiä ja tulokseen on varmasti monia syitä. Tuloksia ei tarvitse selitellä, mutta realistinen tulosten analysointi on aina paikallaan, jotta menestys tulevissa kisoissa olisi parempaa. Matkaan lähti 21 miesten WIC-joukkuetta, maaliin näistä tuli 19 ja tiimin sijoitus oli 18. Ero voittajatiimiin yli 5 minuuttia.

Kaikki Bont Finlandin luistelijat ovat ensi kertaa maailmancupin joukkueessa mukana ja esimerkiksi toinen täysin WIC-tulokkaita sisältänyt joukkue (Speedodrom) jäi meidän taakse. Kokemattomuus ja kovuuden puute olivat ehkä suurimmat syyt Baselin tulokseen. Kukaan ei ole luistellut aiemmin joukkueaika-ajo -kilpailua ja emme tienneet kuinka kovaa lähteä liikkeelle. Toisaalta emme ole myöskään luistelleet koko porukalla yhdessä koko kauden aikana, joten emme tienneet edes toistemme päivän kisakuntoa. Tasaisen kovan vauhdin pitäminen oli näin hankalaa. Suurimpana epäonnistumisena koimme vetovuorojen vaihdot, joissa tuhrautui aivan liikaa aikaa. Vaihtaessa ryhmä venähti, jouduimme useasti odottamaan ryhmää kasaan. Siten aikaa ja voimia tuhrautui jatkuvaan kiihdyttämiseen. Yhteistä kovaa luistelua ja vaihtojen harjoittelua ahtaissakin paikoissa olisi pitänyt tehdä useasti ennen kilpailua.

Märkä keli tuotti yhden ongelman lisää. Valitettavasti meillä ei ole resursseja valtavan rengasmäärän mukana kuljettamiseen ja saimme käyttöömme vain yhden setin sadekelille suunniteltuja renkaita. Myös maailmankuulu valmentaja Bill Begg piti analyysissään näitä renkaita tärkeänä menestystekijänä lauantain kisassa. Neljä joukkueen viidestä luistelijasta tyytyi vaihtoehtoiseen rengasvalintaan. Toisaalta kukaan joukkueesta ei ole luistellut sateessa koko kauden aikana. Rata oli hankala sateella, sillä matkalla oli valtavasti mutkia ja mutkissa oli liukkaita maalauksia. Matkalla oli myös raiteiden ylittämisiä ja kaivon kansia. Alkukilpailu oli märällä ja sade alkoi kun meillä oli noin puolitoista kierrosta (7 km) jäljellä. Olimme viimeinen WIC-tiimi, joka lähti liikkeelle. Todettakoon kuitenkin, että olisi pitänyt harjoitella luistelua kovalla vauhdilla myös sateessa! Tämä seikka helposti unohtuu kun sataa vettä ja pitäisi lähteä luistelemaan harjoituslenkkiä.

Analyysissä ei sovi unohtaa myöskään kuntotekijöitä. Kilpailu oli käytännössä koko tiimille ensimmäinen pidempi kilpailu ja tuntuma tämän tason kilpailuihin puuttui. Muut tiimit ovat kilpailleet jo pitkään Euroopassa ja maailmalla viikottain. Tästä kilpailusta toivomme saaneen lisää tarvittavaa kovuutta. Myös monet huipputiimien luistelijat hyytyivät oman tiiminsä vauhdista.

Vaikka tulos ei tyydyttänyt, oli nähtävissä myös monia positiivisia asioita. Tiimin henki oli hyvä ja kaikki tekivät hienosti töitä yhteisen hyvän eteen. Jokainen varmasti kasvoi viikonlopun aikana ja tuloksesta huolimatta viikonloppu loi uskoa menestykseen kesän aikana. Vihdoinkin Suomeenkin tulee kesä ja pääsemme kehittämään tekniikkaa ja kuntoa hyvissä olosuhteissa ja kovissa vauhdeissa.

Jos kesäkuun loppuun mennessä tulokset eivät näytä paremmilta, on syytä kyllä katsoa peiliin. Töitä menestyksen eteen on tehtävä vielä valtavasti niin tekniikka kuin kuntopuolella. Tarvittavaa kokemusta saa kilpailemalla ja varustepuolelle tulee parannusta pian kun tiimin luistimet tulevat Suomeen. Seuraava näytön paikka on ensi sunnuntaina Rennesissä. Tuskin kukaan odottikaan meiltä mitään ihmeellistä Baselista - vielä tässä vaiheessa kautta.